Kennelakatemia
Esittelyssä Jonna Jakonen
Olen Jonna Jakonen, koira-alan yrittäjä Kotkasta. Perheeseeni kuuluvat avomieheni Jouni Jyrkkä (Jounin esittely täällä) ja vuonna 2005 syntynyt tyttäremme Janika sekä koiramme spn Pimu (BH, TK2, JK2 Jana von der Mausebreede synt. 01/02), spu Sakke (Harmaakalllion Cakke synt. 02/09) sekä bpkmu Perttu (TK1 Pysäkin Beter Pan synt. 01/09).
Olen valmistunut vuonna 2004 Suomen ensimmäiseltä kennellinjalta koira-alan ammattilaiseksi. Sitä ennen luin itseni lähihoitajaksi sekä työskentelin muun muassa eläinkaupassa. Ensimmäisen koirani sain vuonna 1989 ja siitä lähtien koira on aina talossa ollut. Alan yrittäjänä olen toiminut vuodesta 2006.
Olen osallistunut moniin koulutusseminaareihin sekä leireille. Alan kursseista olen suorittanut muun muassa seuraavat:
2009 Saksanpaimenkoiraliiton koulutusohjaajakurssin 1:n osa 2006 Toko-koulutusohjaaja & Palveluskoiraliiton koiranohjaajakurssi
2004 Saksanpaimenkoiraliitto ry:n kasvattajakoulutus
2002 Suomen Kennelliiton kasvattajan peruskurssi
2002 Suomen Kennelliiton kehäsihteerikurssi
2002 Suomen eläinyhdistyksen eläinsuojeluvalvojan peruskurssi
2000 Helsingin avoin yliopisto, koirien käyttäytyminen ja ongelmakäyttäytyminenOlen SPL-kasvattaja ja tulevan mahdollisen kasvatustyöni teen Klopotes -nimellä. Olen myös jäsenenä alan yhdistyksissä ja ollut osaa perustamassakin. Tällä hetkellä vaikutan mm. SPL-Kotka ry:n johtokunnassa sekä toimin koulutusvastaavana sekä koulutusohjaajaharjoittelijana.
Olen kouluttanut omien koirien lisäksi myös toisten ihmisten koiria sekä auttanut toisia koirakkoja eteenpäin omalla kisaurallaan. Lisäksi olen osallistunut monille eri lajien seminaareihin ja leireihin. Viimeisin aktiivinen treeniryhmäni Keski-Pohjanmaalla sai noin puolen vuoden aikana yhteensä 13 ykköstulosta /läpäistyä koetta (toko, käyttäytymiskoe, noutajien taipumuskoe), joista luokkavoittoja oli viisi. Näiden lisäksi tuli vielä 2 kakkos- ja 1 kolmostulos tokon avoimesta luokasta. Tänä aikana Kennelakatemian henkilökunta teki lisäksi kahdeksan tulosta (pakk, toko, pajä, bc, schH, IPO), joista luokkavoittoja oli kolme.
Olen sitä mieltä, että hyväksi koirankouluttajaksi tullaan kokemuksen kautta. Tämä kokemus tulee seuraamalla toisia koirakkoja, näkemällä konkreettisesti erilaisia koiria ja eri tapoja kouluttaa sekä erilaisia muunnoksia tavoista kouluttaa ja miten niitä voidaan soveltaa erityyppisille koirille. Kirjoista tätä kokemusta ei saada. Toki on tärkeää ymmärtää myös teoria, mutta koirankoulutus on säveltämistä ja kouluttajan täytyy osata lukea koiraa.
Koiranlukutaito onkin kaiken a ja o. Kirjoista voi oppia perusidean asioiden opettamiseen, mutta koiranlukutaitoa niistä ei voi saada, vaan se taito on käytännön kautta opittava. Vain koirasta näkee, koska on oikea aika se palkata tai koska se yrittää viedä ohjaajaa 6-0 tai koska sillä syttyy se kuuluisa lamppu pään päälle ja se vihdoinkin oivaltaa mitä sille yritämme kouluttaa, eli mistä se palkka tulee. Opettamisessa tärkeintä on sydämen antaminen, oikea-aikainen palkkaaminen oikeassa paikassa sekä monet, monet toistot. Vain siten koira voi oppia sen mitä sille haluamme opettaa.
Esimerkiksi jos palkkaamme koiraamme tulemaan sivullemme vinoon perusasentoon, minkä ihmeen takia koira haluaisi tulla suoraan asentoon, koska sen mielestä oikea paikka on olla vinossa ohjaajan vartaloon nähden, koska siitä se palkka on aina tullut? Tämän takia kisauraa suunnittelevan ohjaajan on tärkeää opettaa liikkeet heti oikein.
Kisoihin tähtäävien koirakkojen kouluttajana en ole niin sanotusti ohjaajaystävällinen, eli mainitsen kyllä heti, jos mainittavaa on (kuten vino asento tms.). Mielestäni se palvelee ohjaajaa enemmän, kuin se, että sanoisin vain "kivalta näyttää, jatka samaan malliin" vaikka korjattavaa olisikin. Silloinhan koulutuksista ei saisi mitään irti. Mutta yhtä tärkeää mielestäni on myös kehua silloin kun kehuttavaa on ja tapanani on, että asiaa toistetaan niin kauan, että pääsen ohjaajaa kehumaan, eli oppimista tapahtuu :o) Paras palkka kouluttajalle on se, kun näkee koulutettavan edistyvän ja onnistuvan.
Hyvä kouluttaja osaa katsoa myös kokonaiskuvaa. Esimerkiksi koirakolla on ongelmia liikkeestä seisomisen kanssa johon ohjaaja haluaisi neuvoja ja opastusta. Ongelma ei aina välttämättä ole juuri siinä liikkeessä jossa se ilmenee, vaan se saattaa heijastua jostain muualta. Kouluttajan tehtävänä on nähdä kokonaiskuva ja löytää se ns. oikea syy kyseiseen ongelmaan. Kouluttajan tehtävänä on myös nähdä onko koira vielä henkisesti valmis oppimaan siltä haluttua asiaa.
Hyvä kouluttaja osaa muokata oppejaan ja löytää jokaiselle koirakolle sen sopivimman tavan päästä haluttuun tulokseen, oli se sitten hyväkäytöksinen kotikoira tai jonkin lajin maailmanmestari :o)
Kotkassa 10.10.2007 (Päivitetty Kotkassa 17.12.2009)
Sivuston kuvien tai tekstin osittainenkin kopioiminen luvatta on kielletty. ©Kennelakatemia.